Keskushermoston herkistyminen – vikaa käyttöjärjestelmässä

Ihminen voi tuntea monenlaista kipua. Polttavaa, pistävää, kolottavaa, puristavaa, kiristävää, puuduttavaa, kihelmöivää, särkevää, viiltävää, säkenöivää, kuumottavaa tai aaltoilevaa.

Samaan aikaan ihminen saattaa kokea monenlaisia muita oireita ja tuntemuksia. Vatsaa turvottaa, tavallinen kosketus tuntuu kipeältä, ahdistaa, päätä särkee jatkuvasti, nukkuminen on vaikeaa tai uni ei ole riittävän syvää, suu ja silmät kuivuvat, lämpötilan vaihtelut muuttavat kiputuntemuksia, äärilämpötilat tuntuvat kipuna, olo on vetämätön, aamuisin nivelet tuntuvat turvonneilta, keskittyminen on vaikeaa, muisti pätkii, virtsaamistarve on tihentynyt, yhdyntä on kivuliasta ja keho tuntuu jäykältä, vaikka nivelet olisivatkin yliliikkuvat.

Fibromyalgia on nimitys monimuotoiselle oirekuvalle, jolle länsimainen lääketiede ei vieläkään pysty antamaan tarkkaa selitystä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana fibromyalgiatutkimus on kuitenkin mennyt isoin harppauksin eteenpäin. Aivokuvantamisella pystytään nykyisin todentamaan muuttunut kivun kokeminen aivoissa (ref. edellinen blogipostaukseni!) ja kipumekanismeja ymmärretään paremmin kuin ennen. Keskushermoston herkistyminen eli vika käyttöjärjestelmässä selittää moninaisia kroonisia oireita ja kipukotuntemuksia.

Mistä vika käyttöjärjestelmässä johtuu?

Lähes joka toisella fibromyalgiaa sairastavalla kivulle herkistymistä selittää geneettinen alttius, mikä on pystytty todentamaan suomalaisella kaksostutkimukselle. Kipua säätelevien aivojen välittäjäaineiden, niitä hajottavien molekyylien tai tulehdusvälittäjäaineiden säätelyssä olevat erot saattavat selittää periytymisalttiutta. Fibromyalgiaa sairastavilla on todettu myös pintafaskian toimintahäiriötä. Geneettiset tekijät ovat kuitenkin vain yksi vaikuttava tekijä keskushermoston herkistymiseen.

Herkistymistä saattaa edeltää vamma, infektio tai epäonnistunut leikkaus. Joillakin ihmisillä tällainen paikallisena alkanut kipu muuttaa keskushermoston kivunaistimisjärjestelmää ja ihminen alkaa tuntea moninaisia kipuja ympäri kehoaan, joilla ei ole enää mitään tekemistä alkuperäisen vamman kanssa.

Myös pitkäaikainen stressi, ahdistus, masennus tai psyykkinen traumatisoituminen saattaa altistaa kipujärjestelmän herkistymiselle. Fibromyalgiaa sairastavilla on esimerkiksi todettu samanlaisia hormonierityksen muutoksia kuin pitkäaikaisesta stressistä kärsivillä ihmisillä. Masennukseen ja kivun kokemiseen vaikuttavat samat välittäjäaineet eli masennus voimistaa kivun kokemista ja kipu altistaa masennukselle. Mutta ei voida tietää kumpi oli ensin, muna vai kana. Jonkinasteinen fysiologiasta johtuva korrelaatio masennuksen ja kipujen välillä on kuitenkin aina väistämättä olemassa.

Fibromyalgiaa sairastavat saattavat tuntea erilaiset henkilökohtaiset ja sosiaaliset stressitekijät ja voimakkaat tunteet kehollisina oireina, jopa kipuna. Tietyt persoonallisuuspiirteet, kuten kyvyttömyys ilmaista omia tunteitaan, altistaa tunteiden ilmenemiseen fyysisinä tuntemuksina. Fibromyalgiaa sairastavat ovat usein tunnollisia suorittajia, jotka huolehtivat enemmän muista kuin itsestään.

Unen huono laatu tai sen riittämättömyys voimistaa kivun kokemista. Syvän unen aikana aivolisäke erittää kasvuhormonia, jolla on anabolista eli kudoksia vahvistavaa vaikutusta. Jos uni ei ole riittävän syvää tai unen määrä jää liian vähäiseksi, kasvuhormonia ei pääse erittymään. Huonolaatuinen uni siis syventää kipukierrettä, mikä entisestään huonontaa unta.

Lopulta muodostuu psykofysiologinen noidankehä, jossa keskushermostosta itsestään on tullut kipua ja uupumusta ylläpitävä koneisto, kuten reumatologian emeritusprofessori Pekka Hannonen on asian kiteyttänyt.

Fibromyalgian oireisiin ei ikävä kyllä ole olemassa vaikuttavaa lääkehoitoa. Keskushermoston herkistyneisyyteen voidaan kuitenkin vaikuttaa monin eri lääkkeettömin keinoin. Monipuolisella kehon ja mielen yhteyden ymmärtävällä fysioterapialla on tässä tärkeä rooli.

Seuraavassa blogipostauksessani kerron keinoista, joilla voit lievittää fibromyalgiaoireita!

*********************************

Aloitin 16.-17.2.2018 vuoden kestävän kipufysioterapian täydennyskoulutuksen (15 op). Työskentelen fysioterapeuttina Bodymind Oy:ssä Tampereella erityisesti kroonistuneista kivuista kärsivien asiakkaiden kanssa. Blogikirjoituksissa peilaan ammatillisia ja henkilökohtaisia kokemuksiani kivusta uusimpaan tutkittuun tietoon perustuen.

********************************

Lue fibromyalgiaoireisiin vaikuttavista tekijöistä lisää:

Center for Musculoskeletal Pain Research (2018): Fibromyalgia information. http://rheum.med.ufl.edu/patient-resources/fibromyalgia/fibromyalgia-information/, luettu 2.4.2018

Hannonen, Pekka – Kivikoski, Lauri: Fibromylgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen. Potilaan lääkärilehti, 19/2013. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/fibromyalgian-taustalla-on-kivunsaatelyn-ja-autonomisen-hermoston-herkistyminen/, luettu 2.4.2018.

Mali, Markku: Eväitä fibromyalgiapotilaan kohtaamiseen. Suomen lääkärilehti 19/2016.

Reumaliitto (2011): Fibromyalgia. https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/reumataudit/fibromyalgia, luettu 2.4.2018.